Kotimaista ja vastuullista ruokaa Suomi 100 menulla

Suomi 100 -juhlamenu on saatavilla S-ryhmän ravintoloissa loka-joulukuussa 2017. Menulle on valittu perinteisiä suomalaisia raaka-aineita.

Suomessa kasvatettua Benella-kirjolohta

Benella-kirjolohi on Suomessa kasvatettua, tuoretta ja raikasta lähiruokaa. Tämä kala on terveellinen, herkullinen ja ympäristöystävällinen valinta lautasellasi.

Kalojen terveellisyyteen voidaan vaikuttaa ruokkimalla ne oikein. Benella-kirjolohet ruokitaan Raisioaquan huippurehulla, mikä varmistaa, että kalojen EPA- ja DHA-rasvahapot ovat juuri oikealla tasolla. Kirjolohesta saa hyvien rasvahappojen lisäksi paljon D-vitamiinia. Lohen syöminen pitää sydämen ja verisuonet kunnossa sekä aivot virkeinä.

Benella Kirjolohella on Suomen Sydänliiton Sydänmerkki, mikä tarkoittaa, että se on terveyden kannalta parempi valinta. Suomessa kasvatettu kirjolohi on päässyt myös WWF:n Suomen kalaoppaan vihreälle listalle.

S-ryhmän ravintoloiden satavuotismenulla pilkomme lohta tartariin pieniksi kuutioiksi, maustamme sen hyvin ja asettelemme herkun perinteisen Maalahden Limpun päälle.

Perinteisiä suomalaisia makuja Maalahdelta

Maalahden Limpussa maistuvat sekä perinteet että suomalaisen maaperän vahvat juuret. Tätä herkullista leipää on valmistettu pienessä pohjanmaalaisessa kunnassa jo vuodesta 1906 alkaen.

Karl Malmberg eli "Bagar-Kalle" aloitti leipomotoiminnan Maalahdessa jo vuonna 1893. Välillä leipurismies matkasi Amerikkaan mutta palasi pian Pohjanmaalle leipää paistamaan. Kuuluisan makeanhappaman limpun resepti syntyi yhdessä Anna-tyttären kanssa. Nykyään Maalahden Limppuja leipoo ja kauppaa Latvasalon energinen perhe. Pienestä kotileipomosta on kehittynyt huippumoderni leipomoyritys.

Tummanpuhuva Maalahden Limppu leivotaan aitoon ruisjuureen. Kokojyväruisjauhon sekaan lisätään hieman vehnäjauhoa, luraus siirappia ja ripaus suolaa. Limppu on runsaskuituinen, laktoositon ja täysin maidoton. Säilöntä- ja lisäaineet eivät kuulu reseptiin.

Satavuotismenullamme Maalahden Limppu saa seurakseen Benella Kirjolohesta valmistettua lohitartaria, siianmätiä sekä Kotipellon puutarhalta Nousiaisista poimittua suolaheinää.

Maukasta kuhaa Rautalammilta

Paras tapa valmistaa makeissa vesissä uiskennellutta kuhaa on paistaa se voissa rapeaksi. Valkoinen, kiinteä ja maukas liha ei tarvitse mausteekseen oikeastaan muuta kuin suolaa ja ripauksen pippuria. Herkullisen makunsa lisäksi kuhasta miellyttävän syötävän tekee sen vähärasvaisuus sekä minimaalinen ruotojen määrä. Kuhan hiilijalanjälki on kuusinkertaisesti pienempi kuin lihan.

Menullamme olevat kuhat tulevat Savon Taimenelta. Ne kasvatetaan Rautalammilla ympäristöystävällisellä kiertovesijärjestelmällä. Kuha on siis hyvän makunsa lisäksi vastuullinen valinta. Lautasella jalo suomalainen kala saa seurakseen kotimaista ohraa, tatteja sekä herneitä.

Suomalaista karitsanlihaa

Suomi 100 -menullemme nostetun karitsan pannupihvin liha tulee suomalaisilta lammastiloilta. Karitsanliha on terveellistä syötävää, siinä on runsaasti A-, B- ja D-vitamiineja sekä rautaa, sinkkiä ja seleeniä.

Lammastiloilla lampaat laiduntavat kesäisin pelloilla ja talvisin siirrytään lampolan lämpöön. Kotimainen karitsanliha on herkullista, vähärasvaista ja mureaa – lähiruokaa parhaimmillaan.                                          

Tarjoilemme karitsan pannupihvin lohkoperunoiden ja herkullisen omena-sipulipyreen kanssa.