Olen palannut. Jos muistat minut, hymy ehkä nousee huulillesi. Tai sitten olet niin nuori, ettei nimeni kerro sinulle mitään. Mutta se ei haittaa, sillä vuodet ovat muuttaneet minua. Olen nykyään rennompi ja valoisampi. Jopa vehreämpi.

Muuttuvan maailman keskellä olen ylpeä arvokkaasta menneisyydestäni. Tällaista historiaa ei ole kenellekään muulla. Funkkisajan sydän sykkii minussa yhä vahvana. Mutta oivalsin, ettei tyyli poissulje leikkisyyttä. Eikä avaruus lämpöä. Oveni ovat auki kaikille. Juhlijoille, kahvittelijoille, ruokailijoille, kokoustelijoille, saunojille. Siis kaikille, jotka haluavat tunnelman nousevan kymppiin.

Sallinet ajatusteni lennokkuuden, jalkani ovat täysin irti maasta. Täältä korkeuksista näkee kauas. Yhtä aikaa yli kauniin kaupungin ja 70 vuoden taakse historiaan. Elettiin maaliskuuta 1947, kun ravintolani avautui ensimmäisen kerran. Kaupungin parhaalla paikalla, sanottiin jo silloin. Siltä osin ei mikään ole muuttunut. Löydät minut siis helposti.

Tervetuloa näköalapaikalle Helsingin ytimeen.