Historia

Lahden Seurahuone - 130 vuotta vieraanvaraisuutta

Tästä kaikki alkoi

Lahden Seurahuone sai toimilupansa vuoden 1892 syksyllä. Käytännössä se kuitenkin pääsi aloittamaan toimintansa vasta seuraavana vuonna 1893. Tarkkaa tietoa Seurahuoneen ensi vaiheista ei ole olemassa, mutta sen verran tiedetään, ettei talossa kaikki ollut ihan mallikelpoista. Varsinaisen ravintolan ohella viereisessä talossa sijaitsi erillinen oluttupa – kansanravintola, mikä ilmeisimmin aiheutti osaltaan pahennusta. Heräävä raittiusliike piti myös huolen, että valitukset ja lakkautumisvaatimukset olivat alituinen riesa ravintolanpidolle. Seurahuoneen historia oli vähällä lopahtaa kokonaan konkurssiin vuonna 1903, jonka vuoksi toiminta keskeytyikin yhdeksäksi vuodeksi.

Funkkistyylinen hotelli Seurahuone valmistui nykyiselle paikalleen Aleksanterinkadulle vuonna 1932. Vuonna 1945 Lahden Teollisuusseura osti useiden yksityisten omistajatahojen jälkeen Lahden Seurahuoneen kiinteistön klubihuoneistokseen. Suuri laajennushanke käsittäen korotuksen kuuteen kerrokseen valmistui vuonna 1951. Laajennuksen jälkeen Lahden Seurahuoneesta tuli yksi maan edustavimmista hotelliravintoloista.

Pitkä Lahden Teollisuusseuran omistuksen aika päättyi, kun Osuuskauppa Hämeenmaa osti Lahden Seurahuoneen kiinteistön Teollisuusseuralta vuonna 2011. Lahden Seurahuone on osa S-ryhmän Sokos Hotels-ketjua. Hotellin kansainvälisestikin tunnetusta tasosta kertovat kansainväliset hotellialan tunnustukset. Vuonna 2022 Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuone valittiin Euroopan vastuullisimmaksi hotelliksi World Luxury Hotel Award -gaalassa. Aiempi kansainvälinen tunnustus otettiin kunnialla vastaan vuonna 2015, kun hotelli valittiin Euroopan parhaaksi kaupunkihotelliksi.

Vieraita neuvostojohtajista kruunupäihin

Kaupungin paras hotelli on ollut se paikka, missä arvovieraille on tarjottu lounas, päivällinen ja monesti myös yösija. Useimmat tasavallan presidentit ovat olleet vieraina. Erityisesti Salpausselän kisat ja urheilu muutoinkin ovat tuoneet kaupunkiin lukuisia kuuluisia vieraita.

1957 Seurahuoneella järjestettiin juhlapäivällinen, jossa läsnä olivat Neuvostoliiton ykkösmiehet Nikita Hrushtshev ja Nikolai Bulgagin. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun nämä tunnetut neuvostojohtajat kävivät länsimaassa, joten vierailu herätti suurta huomiota myös ulkomailla. Parisataa lehtimiestä, joista puolet ulkomaisia, seurasi tätä historiallista tapahtumaa.

Kun presidentti Urho Kekkonen saapui Lahteen messuille tai seuraamaan hiihtokisoja, henkilökunta tiesi kuinka toimia. Kattaus tehtiin juhlalliseen Kartanokabinettiin, jossa presidenttiä odottivat upea kultareunainen lasisto, hohtavat hopea-aterimet ja koristeelliset tyylihuonekalut. Pöytään kiikutettiin Paimelasta kalastettua lahnaa, jota presidentti halusi nauttia aina Seurahuoneella vieraillessaan.

Samassa kabinetissa ovat sittemmin ruokailleet myös presidentit Mauno Koivisto, Tarja Halonen ja Sauli Niinistö. Muita tunnettuja Seurahuoneen vieraita ovat olleet mm.Norjan kuningas Harald ja Miss Universum Armi Kuusela. Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa on käynyt Seurahuoneella usein.

Tapaus oli Seurahuoneella myös Brunein sulttaani Hassanal Bolkahian vierailu 90-luvun puolivälissä. Sulttaani on yksi maailman rikkaimmista miehistä. Hän tuli Lahteen osallistuakseen Hälvälässä järjestettyihin ammunnan MM-kisoihin. Kisojen alla hotellin eteen ilmestyi kymmenen mustaa autoa. Punaiset matot oli levitetty kadulle, kun yhden mersun ovi avautui. Sieltä astui sulttaani, ase olalla. Sulttaanin omat kokit valmistivat isännälleen keittiössä ruuat, joiden raaka-aineet lennätettiin Bruneista asti.

Unohtumattomia makuja ja yöelämää

Seurahuoneen historiaan kuuluu monenlaisia ravintolakonsepteja ja sisustusratkaisuja. Esimerkiksi Seurahuoneen johtaja Carl-Viking Liljeström ideoi Seurahuoneelle 60-luvun alusta uusia ravintoloita, ensin espanjalais- ja tämän jälkeen italialaistyyppiset ravintolat. Vielä ei asiakaskunta kuitenkaan ollut valmis näin eksoottisiin makuihin. Ravintolat eivät saavuttaneet riittävää suosiota lahtelaisten keskuudessa, joten tilat otettiinkin sittemmin muuhun käyttöön. Seurahuoneen toiseen kerrokseen rakennettiin 1968 ns. tyylikabinetti, joka nimettiin Kartano-kabinetiksi.

Vuonna 1966 avattiin uusi laajennettu baari, joka sai paikallisesta luontokohteesta nimekseen Häränsilmä. Siitä kehittyikin Lahden suosituin, kulttimaineen saanut yöravintola. Vuonna 1968 kiinteistöä laajennettiin pihasiivellä, johon sijoittui mm. kongressisali ja suuri ravintolasali. Häränsilmän ollessa yöravintola, kaivattiin Seurahuoneelle vielä varsinaista baaria aulatasanteelle, ja Alibi-baarin avajaisia juhlistettiin vuonna 1971. Alibista tulikin suosittu kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Sisäpiha-alueen kesäravintolalle saatiin usean vuoden anomusten jälkeen lupa, ja se päästiin avaamaan vuonna 1973.

Seurahuoneen keskiviikon herkkupöytää muistelee moni asiakas vieläkin, vaikka pöytä lopetettiin 2009. Herkkupöytä oli maankuulu ja kaikki tuotteet oli tehty Seurahuoneen omassa keittiössä. Herkuttelu maksoi 235 markkaa, mutta silti sitä kävi syömässä joka viikko keskimäärin 100 asiakasta. Seurahuoneen ravintolatarjontaa on aina kehitetty asiakasta kuunnellen ajan henkeen sopivaksi. Hotellikokonaisuudestamme löydät kolme hyvin erityyppistä ravintolaa moneen eri tarpeeseen sekä lisäksi monipuoliset juhla- ja kokoustilat.

Hienot hetket eivät ole sattumaa

Seurahuoneen maineen ja menestyksen takana on läpi vuosikymmenten ollut osaavia ihmisiä, joilla on ollut poikkeuksellista ammatillista kunnianhimoa. Omasta osaamisesta ja työpaikasta on osattu Seurahuoneella olla ylpeitä, mikä on osaltaan luonut onnistuneita asiakaskohtaamisia ja vahvistanut asiakasuskollisuutta.

Legendaarinen henkilö Lahden Seurahuoneen historiassa oli Reino Oinonen. Jokainen hänen aikanaan Seurahuoneella käynyt muistaa pyöreävatsaisen miehen, jolla oli pilke silmäkulmassa. Pienet viikset ja saketti tai tumma puku ja taskunenäliina rintataskussa kuuluivat rooliin ja liittivät hänet olemukseltaan Lontoon, Pariisin ja muiden Keski-Euroopan ravintoloiden hovimestarikaartiin.

Oinonen siirtyi ensimmäisen kerran Helsingin Tornista Seurahuoneelle 50-luvun puolessa välissä, sillä Seurahuone oli jo silloin maineikas laatuhotelli, tunnettu keittiönsä herkuista. Pesti kesti vain muutaman vuoden, sillä tarinan mukaan Oinonen kyllästyi siihen, että Seurahuoneen johtaja halusi joka ruokaan ananasta. Kun asiakas vielä heitti vitsillä ”Hei, tästä riekosta puuttuu ananas” Oinonen lähti. Häntä jäätiin kuitenkin kaipaamaan ja vuonna 1958 Teollisuusseuran miehet pyysivät Oinosen takaisin Lahteen.

Juuri Oinonen ja hänen läheisimmät työtoverinsa, keittiömestari Sirkka Koskinen ja pääkylmäkkö Aune Kivinen tekivät Seurahuoneesta käsitteen. Oinonen pestattiin Seurahuoneen ravintolapäälliköksi 1958. Siitä alkoi Seurahuoneen nousu Suomen tunnetuimpien hotellien kärkeen. Sittemmin Oinonen nimitettiin Seurahuoneen ravintolan johtajaksi vuonna 1972. Hänen työpäivänsä olivat pitkiä, alkoivat aamulla ja päättyivät yöllä. ”Miul on kolme huonetta” hän sanoi ”makuuhuone, olohuone ja Seurahuone.” lausahti Oinonen. Reino Oinonen työskenteli ravintolan johtajana aina kuolemaansa vuoteen 1980 asti. Tänä päivänä Lahden Seurahuone työllistää 80 alansa ammattilaista.

Tarina jatkuu, kiitos Teidän vieraidemme

Lahden Seurahuone tarjoaa edelleen, 130 vuoden jälkeenkin, myös uusille sukupolville unohtumattomia hotellielämyksiä. Upeaasta hotellikokonaisuudestamme löydät yhteensä 183 huonetta ja 17 sviittiä. Lisäksi hotellissamme palvelee 8 erilaista kokoustilaa sekä 4 tilaussaunaa, jotka tarjoavat monipuoliset puitteet erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen.

Vieraita neuvostojohtajista kruunupäihin

Kaupungin paras hotelli on ollut se paikka, missä arvovieraille on tarjottu lounas, päivällinen ja monesti myös yösija. Useimmat tasavallan presidentit ovat olleet vieraina. Erityisesti Salpausselän kisat ja urheilu muutoinkin ovat tuoneet kaupunkiin lukuisia kuuluisia vieraita.

1957 Seurahuoneella järjestettiin juhlapäivällinen, jossa läsnä olivat Neuvostoliiton ykkösmiehet Nikita Hrushtshev ja Nikolai Bulgagin. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun nämä tunnetut neuvostojohtajat kävivät länsimaassa, joten vierailu herätti suurta huomiota myös ulkomailla. Parisataa lehtimiestä, joista puolet ulkomaisia, seurasi tätä historiallista tapahtumaa.

Kun presidentti Urho Kekkonen saapui Lahteen messuille tai seuraamaan hiihtokisoja, henkilökunta tiesi kuinka toimia. Kattaus tehtiin juhlalliseen Kartanokabinettiin, jossa presidenttiä odottivat upea kultareunainen lasisto, hohtavat hopea-aterimet ja koristeelliset tyylihuonekalut. Pöytään kiikutettiin Paimelasta kalastettua lahnaa, jota presidentti halusi nauttia aina Seurahuoneella vieraillessaan.

Samassa kabinetissa ovat sittemmin ruokailleet myös presidentit Mauno Koivisto, Tarja Halonen ja Sauli Niinistö. Muita tunnettuja Seurahuoneen vieraita ovat olleet mm.Norjan kuningas Harald ja Miss Universum Armi Kuusela. Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa on käynyt Seurahuoneella usein.

Tapaus oli Seurahuoneella myös Brunein sulttaani Hassanal Bolkahian vierailu 90-luvun puolivälissä. Sulttaani on yksi maailman rikkaimmista miehistä. Hän tuli Lahteen osallistuakseen Hälvälässä järjestettyihin ammunnan MM-kisoihin. Kisojen alla hotellin eteen ilmestyi kymmenen mustaa autoa. Punaiset matot oli levitetty kadulle, kun yhden mersun ovi avautui. Sieltä astui sulttaani, ase olalla. Sulttaanin omat kokit valmistivat isännälleen keittiössä ruuat, joiden raaka-aineet lennätettiin Bruneista asti.

Unohtumattomia makuja ja yöelämää

Seurahuoneen historiaan kuuluu monenlaisia ravintolakonsepteja ja sisustusratkaisuja. Esimerkiksi Seurahuoneen johtaja Carl-Viking Liljeström ideoi Seurahuoneelle 60-luvun alusta uusia ravintoloita, ensin espanjalais- ja tämän jälkeen italialaistyyppiset ravintolat. Vielä ei asiakaskunta kuitenkaan ollut valmis näin eksoottisiin makuihin. Ravintolat eivät saavuttaneet riittävää suosiota lahtelaisten keskuudessa, joten tilat otettiinkin sittemmin muuhun käyttöön. Seurahuoneen toiseen kerrokseen rakennettiin 1968 ns. tyylikabinetti, joka nimettiin Kartano-kabinetiksi.

Vuonna 1966 avattiin uusi laajennettu baari, joka sai paikallisesta luontokohteesta nimekseen Häränsilmä. Siitä kehittyikin Lahden suosituin, kulttimaineen saanut yöravintola. Vuonna 1968 kiinteistöä laajennettiin pihasiivellä, johon sijoittui mm. kongressisali ja suuri ravintolasali. Häränsilmän ollessa yöravintola, kaivattiin Seurahuoneelle vielä varsinaista baaria aulatasanteelle, ja Alibi-baarin avajaisia juhlistettiin vuonna 1971. Alibista tulikin suosittu kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Sisäpiha-alueen kesäravintolalle saatiin usean vuoden anomusten jälkeen lupa, ja se päästiin avaamaan vuonna 1973.

Seurahuoneen keskiviikon herkkupöytää muistelee moni asiakas vieläkin, vaikka pöytä lopetettiin 2009. Herkkupöytä oli maankuulu ja kaikki tuotteet oli tehty Seurahuoneen omassa keittiössä. Herkuttelu maksoi 235 markkaa, mutta silti sitä kävi syömässä joka viikko keskimäärin 100 asiakasta. Seurahuoneen ravintolatarjontaa on aina kehitetty asiakasta kuunnellen ajan henkeen sopivaksi. Hotellikokonaisuudestamme löydät kolme hyvin erityyppistä ravintolaa moneen eri tarpeeseen sekä lisäksi monipuoliset juhla- ja kokoustilat.

Hienot hetket eivät ole sattumaa

Seurahuoneen maineen ja menestyksen takana on läpi vuosikymmenten ollut osaavia ihmisiä, joilla on ollut poikkeuksellista ammatillista kunnianhimoa. Omasta osaamisesta ja työpaikasta on osattu Seurahuoneella olla ylpeitä, mikä on osaltaan luonut onnistuneita asiakaskohtaamisia ja vahvistanut asiakasuskollisuutta.

Legendaarinen henkilö Lahden Seurahuoneen historiassa oli Reino Oinonen. Jokainen hänen aikanaan Seurahuoneella käynyt muistaa pyöreävatsaisen miehen, jolla oli pilke silmäkulmassa. Pienet viikset ja saketti tai tumma puku ja taskunenäliina rintataskussa kuuluivat rooliin ja liittivät hänet olemukseltaan Lontoon, Pariisin ja muiden Keski-Euroopan ravintoloiden hovimestarikaartiin.

Oinonen siirtyi ensimmäisen kerran Helsingin Tornista Seurahuoneelle 50-luvun puolessa välissä, sillä Seurahuone oli jo silloin maineikas laatuhotelli, tunnettu keittiönsä herkuista. Pesti kesti vain muutaman vuoden, sillä tarinan mukaan Oinonen kyllästyi siihen, että Seurahuoneen johtaja halusi joka ruokaan ananasta. Kun asiakas vielä heitti vitsillä ”Hei, tästä riekosta puuttuu ananas” Oinonen lähti. Häntä jäätiin kuitenkin kaipaamaan ja vuonna 1958 Teollisuusseuran miehet pyysivät Oinosen takaisin Lahteen.

Juuri Oinonen ja hänen läheisimmät työtoverinsa, keittiömestari Sirkka Koskinen ja pääkylmäkkö Aune Kivinen tekivät Seurahuoneesta käsitteen. Oinonen pestattiin Seurahuoneen ravintolapäälliköksi 1958. Siitä alkoi Seurahuoneen nousu Suomen tunnetuimpien hotellien kärkeen. Sittemmin Oinonen nimitettiin Seurahuoneen ravintolan johtajaksi vuonna 1972. Hänen työpäivänsä olivat pitkiä, alkoivat aamulla ja päättyivät yöllä. ”Miul on kolme huonetta” hän sanoi ”makuuhuone, olohuone ja Seurahuone.” lausahti Oinonen. Reino Oinonen työskenteli ravintolan johtajana aina kuolemaansa vuoteen 1980 asti. Tänä päivänä Lahden Seurahuone työllistää 80 alansa ammattilaista.

Tarina jatkuu, kiitos Teidän vieraidemme

Lahden Seurahuone tarjoaa edelleen, 130 vuoden jälkeenkin, myös uusille sukupolville unohtumattomia hotellielämyksiä. Upeaasta hotellikokonaisuudestamme löydät yhteensä 183 huonetta ja 17 sviittiä. Lisäksi hotellissamme palvelee 8 erilaista kokoustilaa sekä 4 tilaussaunaa, jotka tarjoavat monipuoliset puitteet erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen.

kontaktandmed

Näita kaardil

Sokos Hotel Lahden Seurahuone

Aleksanterinkatu 14

Lahti

kaart

S-Card

Meil saab kasutada kaarti S-Card

020 1234 654

Kõne hind pvm/mpm

helista

Nädal:

E - R 

06:30 - 10:00

L - P 

11:00 - 13:00

Restoraniketid

Amarillo
Babista Kebab Revolution
Bacaro Doppio Cafe & Deli
Bistro
Chico's
Coffee House
Frans & les Femmes
Grill it!
Hesburger
Hophaus
La Famiglia
Leiketupa
Oksa
Oluthuoneet
PizzaBuffa
Presso
Prisma Cafe
Public Corner
Rosso
Rosso Express
Rosso Pizza
Spaghetteria
Trattoria
VENN
logo

SOK turismi- ja toitlustusketi juhtimine

Külastusaadress:

Fleminginkatu 34, 00510 Helsinki

Postiaadress:

PL 1 00088 S-RYHMÄ

Ettevõtte registrikood:

0116323-1

Müügiteenindus, Helsingi metropolipiirkond

0300 870 020 (tööpäeviti 8.00–18.00)

51 senti/kõne + kohalik võrgutasu/mobiilikõne tasu

Kõik müügiteenused

SOK

+358 (0)10 76 8011 (tööpäeviti 8.00–17.00)

kohalik võrgutasu/mobiilikõne tasu

Tagasiside


Tagasisidelingid leiate iga restorani kodulehelt