HOK-Elannon Oluthuoneet 30 vuotta Petri Loponen Vessu Juvonen

OlutHuoneet 30 vuotta: Salonkikelpoiseksi jalostunut jano

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun ensimmäinen HOK-Elannon OlutHuone avasi ovensa. Ravintolapäälliköt Petri Loponen ja Vessu Juvonen ovat nähneet olutkulttuurin murroksen tiskin takaa. Janon sammuttamisen lisäksi OlutHuoneista etsitään nykyään ideoita, elämyksiä ja uutta tietoa.
Kolme oluthanaa, niillä aloitettiin tarjonta tasan kolmekymmentä vuotta sitten perustetussa HOK-Elannon ensimmäisessä OlutHuoneessa, Hyvinkään William K:ssa.
 
– Hanasta sai Tuborgia ja A-olutta, mutta kolmas oli sentään aika eksoottinen, sillä siinä oli Guinnessia, hymähtää oluthuoneessa vuonna 1990 aloittanut Petri Loponen, joka nykyään työskentelee Oluthuone Kaislan ravintolapäällikkönä.
 
Kolmen hanaoluen lisäksi oluthuoneen valikoimaan kuului 12 pullo-olutta ja sekin tuntui paljolta. Nykyään Oluthuone Kaislan valikoimissa on viikoittain tarjolla yli 200 eri olutta.
Samankaltaisen olutkulttuurin murroksen on urallaan todistanut Pasilan OlutHuone Ratamon ravintolapäällikkö Vessu Juvonen. Hän alkoi työskennellä oluiden parissa 1990-luvun loppupuolella.
 
– Siihen aikaan kaikki erikoisoluet tulivat vielä ulkomailta. Emme olisi voineet kuvitellakaan, että tilanne olisi parinkymmenen vuoden kuluttua melkein päinvastainen, Juvonen kertoo.

Makuelämyksiä etsimässä

Samaan aikaan kun suomalaisten oluthuoneiden valikoima on laajentunut, on myös oluttietous lisääntynyt, tiskin molemmin puolin.
 
– Asiakkaat tietävät nykyään hyvinkin paljon oluista. Monella on kokemusta oman oluen valmistuksesta ja he etsivät oluthuoneista uusia makuelämyksiä ja ideoita, Juvonen toteaa.
Loponen on samaa mieltä. Myös omaa tietämystä täytyy jatkuvasti kartuttaa.
 
– Silti asiakaskohtaamisissa on oltava tarkkana. On pystyttävä erottamaan, kuka haluaa oluestaan luennon, kuka puolestaan vain juoda tuopillisen pikaisesti janoonsa, Juvonen jatkaa. 
 
Vuosien varrella maistelu on kuitenkin lisääntynyt. Loposen mielestä muun muassa desilitroittain ostettava olut on jatkuvasti kasvattanut suosiotaan. Sellainen olisi ollut täysin vieras ilmiö vielä parikymmentä vuotta sitten, jolloin mitat olivat iso tai pieni tuoppi.
 
– Oluesta on tullut Suomessa yhä salonkikelpoisempaa ja arvostetumpaa, ja se on meillä täysin erikoisoluiden ja kotimaisen panimokulttuurin nousun ansiota, hän toteaa.
 
Samaan aikaa rauhallisten oluthuoneiden uumenissa on tapahtumassa toinenkin murros: alkoholittomat oluet kasvattavat suosiotaan. Kaislassakin vaihtoehtoja on nykyään yli 10 ja lähiaikoina valikoimaan tulee myös alkoholiton hanaolut. 
 
– Näissäkin laatu on ratkaiseva tekijä ja samoin se, että alkoholikulttuurimme on muuttumassa. Vielä joitakin vuosia sitten ei-alkoholillisen juoman tilaaja saattoi vaivihkaa pyytää, että hänen juomansa laitettaisiin samanlaiseen lasiin kuin muillakin seurueessa, mutta nykyään on täysin normaalia juoda alkoholittomia, Loponen sanoo.

Klassikoita ja kokeiluja

Niin Vessu Juvonen kuin Petri Loponenkin saavat työkseen maistella oluita ja pohtia niiden vivahteita. Oluen ystävinä se on heistä tietysti mukavaa, mutta kaikki olutmaut eivät saa heitäkään aina hyrisemään onnesta. Loponen muistaa muun muassa yhden naapurimaan pienpanimotuotteen, punajuurella maustetun oluen, joka todella maistoi juuri punajuurelta. Juvonen puolestaan myöntää, että kaiken kokeiluinnon keskellä hän mieluusti itse palaa vanhojen klassikoiden pariin. Ne kun eivät syyttä ole klassikoita.
 
– Olen samoilla linjoilla. Välillä tuntuu, että pienpanimoilla on hurja kiire keksiä kaikenlaista uutta kokeilunhaluisille kuluttajille. Joskus on tyylikästä pysähtyä hyväksi havaittujen makujen pariin ja kehitellä niitä vielä hetki, Juvonen myöntää.
 
Silti kumpikaan ei kaipaa vanhaan muutaman hanan valikoimaan. Oluista on tullut maistelua ja tutkimusmatkailua, mukavasti nojatuolilla istuen. 
 
Mutta miten sitten olutta oikeaoppisesti maistellaan?
 

– Ensin tarkastellaan väriä ja haistellaan, sitten maistetaan ja vedetään samalla suunpielestä vähän happea mukaan, pyöritellään olutta suussa, sillä kieli maistaa eri kohdissa eri asioita. Ja lopuksi olut nielaistaan, sillä oluen viimeiset katkerot maistamme vasta kielen takaosassa.
 

Olutrendit tänään

Oluista hapanoluet ovat nyt todella suosittuja. Niiden suosio lähti Suomessa nousuun noin vuosi sitten, eikä laskua näy. Ipat ovat vakiinnuttaneet suosionsa viime vuosina ja niitä osaavat tilata jo niin nuoremmat kuin iäkkäämmätkin asiakkaat.

Klassikot pitävät pintansa, niin kuin vaikkapa maailman vanhin vaalea lager, tšekkiläinen Pilsner Urquell tai saksalainen Weihenstephaner, maailman vanhimman panimon vehnäolut.

Kotimaiset pienpanimot ovat mullistaneet oluttarjonnan. Ja myös valinnan määrän, sillä pienissä suomalaispanimoissa valmistuu lähes 4500 erilaista olutta vuosittain. Osa jää hyvin lyhytikäisiksi, osa säilyy tuotannossa.

Kun tarjonta jatkuvasti kasvaa, painottuu palvelun merkitys. Maistattelu on arkipäivää, samoin oluen valmistuksen salojen avaaminen asiakkaille. Ja muun muassa tuoreena tarjoiltavat real alet vaativat oluthuoneiden henkilökunnalta valveutuneisuutta, sillä niiden säilyvyyttä on jatkuvasti tarkkailtava.

Olut taipuu nykyään hyvin moneen. Enää ei ole harvinaista, että erilaisia oluita suositellaan juomaksi läpi illallisen.

Vaikka oluttarjonta muuttuu, oluthuoneiden tunnelma säilyy, samoin leppoisa ympäristö, oluen sosiaalinen ulottuvuus. Biletyksen sijaan oluthuoneiden kestovertoasiakkaat etsivät hetken levähdystaukoa vaikkapa ostosten jälkeen tai tuokiota kaveripiirin kesken.

teksti: Irina Björkman
kuva: Lari Lappalainen


F.C.B.R. 1.–11.10.2020
Suomalaiset pienpanimot valtaavat OlutHuoneiden hanat! Tervetuloa maistelemaan kotimaisten erikoisoluiden parhaimmistoa, eksoottisia uutuuksia ja suosittuja klassikoita. Lue lisää »