Gunnarin tuottajatarinat 2/6 - Mustien mehiläisten hunajasta on moneksi

Tammirauman Hunajatila esitteli toimintaansa Ravintola Gunnarin kummeille. Mustien mehiläisten maukkaasta hunajasta on moneksi.

 "Syömällä meidän tuottamaa hunajaa, ravintola Gunnarin asiakkaat osallistuisivat tärkeään luonnonsuojelutyöhön", muistutti Tammirauman Hunajatilan yrittäjä Raija Haataja-Nurminen, kun Gunnarin kummit ja ravintolapäällikkö lopettelivat vierailua hunajatilalla. Herkullisten maistiaisten jälkeen viimeistään tämä vakuutti kaikki siitä, että Mustien mehiläisten hunajan tarjoaminen Gunnarin ja hotellimme asiakkaille tekisi vierailusta meillä entistäkin rikkaamman kokemuksen. 

 

Tammirauman Hunajatila tuottaa hunajaa ja suojelee geeniperimää 

 

Vuonna 1985 harrastuksena alkanut mehiläisten kasvatus muuttui yrittäjyydeksi vuonna 2004 ja tänä päivänä Tammirauman Hunajatilan pesät ovat levittäytyneet Naantalista Maskuun, Paraisille, Turkuun ja Somerolle. Hunajan tuottamisen rinnalle, jopa tärkeämmäksi tehtäväksi on tullut tummien mehiläisten geeniperimän varjelu ja jalostaminen. Ensimmäiset tummat mehiläiset saapuivat Naantaliin ruotsista vuonna 2000. Siirtyminen näihin kansankielellä Mustiin mehiläisiin tapahtui tavallaan vahingossa, sillä ruotsalaiset kollegat puhuivat nykyisen yrittäjän, Aimo Nurmisen kokeilemaan uutta lajia saunaillan aikana. 

Tämä harvinainen rotupuhdas laji kuitenkin vei heti mukanaan ja nyt Tammirauman Hunajatila on Suomen suurin ja samalla kansainvälisellä tasolla toimiva Mustien mehiläisten jalostaja ja suojelija. 

Toki hunajan tuotanto on edelleen tärkeää, vaikka jalostaminen aikaa viekin. Hunajan kannalta ainut myönnytys on ollut luopuminen lajihunajan valmistamisesta. Lajihunajan valmistaminen vaatisi pesien tyhjentämistä esimerkiksi omenapuiden kukittua. Nyt pesät tyhjennetään kerran vuodessa, syksyllä, näin mustien mehiläisten hunaja koostuu koko satokauden lähteistä. 

Hunajaa tuottavia pesiä on siis ympäri maakuntaa yhteensä 170 kappaletta. Tammirauman Hunajatilan erikoisuuksiin kuuluu edustuspesät esimerkiksi Kultarannassa ja Turun Palloseuran mailla. Turun keskustan alueella, Martissa on myös kaksi pesää. Näitä pesiä olisi enemmänkin, jos ne saisivat olla suojassa ilkivallalta. "Pariisissa puistoihin voi laittaa pesiä, mutta Suomessa tämä ei vielä ole valitettavasti mahdollista", toteaa Aimo Nurminen hieman pahoillaan. 

 

 

 

Syötävä hunajakenno ja Tyrni-Hunaja lumosi 

 

Mehiläisten koko kesän työn jälkeen Aimon ja Raijan rooli on työvaiheiltaan melko yksinkertainen, vaikkei ehkä helppo. Laadun takaamiseksi, muutaman koneellisen yrityksen jälkeen, Tammirauman tilalla on päädytty kuorimaan pesistä tulevat kennot käsin. "Käsin kuorimalla on helpoin taata, ettei hunajaa mene hukkaan eikä vahan palaset pääse sekoittumaan hunajaan", perustelee Aimo tätä päätöstä. 

Vahakuoren poiston jälkeen hunaja alkaa valumaan kennosta. Tätä nopeutetaan linkoamalla kennot. Tässä on yksinkertaisuudessaan hunajan valmistus. Hunajasta Tammirauman Hunaja tilalla valmistetaan vielä muutamaa hunajatuotetta. Näistä kummit ihastuivat erityisesti Hunaja & Tyrni tuotteeseen. Tässä hunajan joukkoon on lisätty 10% kylmäpuristettua tyrnimehua Merimaskusta. Tätä "kastiketta" sovitettiin mielissä jo Gunnarin aamiaispöytään jugurtin kanssa sekä Sikka Talun lampaanmaitotilan jäätelön kanssa tarjottavaksi. Ehkä vielä lettuja tai tuore vohveli… 

Suurta kiinnostusta herätti myös syötävä hunajakenno. Maistuisiko sinulle tämä lähes ainutlaatuinen lähituottajan herkku vaikkapa aamiaispöydässä? 

"Kennossa oleva hunaja sisältää yli 20 erilaista sokeria sekä noin 200 muuta ainetta – kaikki suoraan luonnosta", muistutti Aimo.  

 

Gunnar 

 

Vierailu oli kokonaisuudessaan todella onnistunut. Oli hienoa huomata kuinka suurella tunteella Tammirauman Hunajatilalla suhtaudutaan hunajan valmistamiseen ja erityisesti Mustien mehiläisten kasvattamiseen. Vierailu oli upea kokemus ja kummimme yhdessä ravintolapäällikön kanssa saivat kasapäin ideoita siitä, miten Mustien mehiläisten hunaja voisi olla osa Gunnarin päivittäistä toimintaa. 

 

"Hunajahan on yksinkertaisuudessaan aivan loistava luonnontuote; hyvän makuista, sopii ruokaan kuin ruokaan ja on kaiken lisäksi terveellistä." Vierailu tilalla vahvisti ajatuksia ja näkemyksiä pikkuisten pörriäisen tärkeästä tehtävästä tässä raaka-aineen pitkässä tuotantoketjussa. Mainiota saada Gunnariin Aimon ja Raijan laatikoista tuotettua kultaista herkkua! Keittiötiimimme keksii epäilemättä sopivia käyttötarkoituksia Tammirauman Mustan mehiläisen hunajalle", tiivisti ravintolapäällikkö Sami Kivirinta vierailun jälkeen.  

 

 

Tiesitkö tämän hunajan valmistuksesta? 

 

Tilavierailun aikana Gunnarin kummit ja ravintolapäällikkö kuulivat Aimolta ja Raijalta paljon uutta tietoa siitä, miten mehiläiset tuottavat hunajaa sekä toimivat yhteisönä. 

Ensimmäinen miljoonien vuosien kokemukseen perustuvat toimintamalli opittiin, kun Aimo toi paikalle aina eniten mielenkiintoa herättävän savukannun. Kaikilla olikin varmasti valmiina mielikuva savua levittävästä mehiläisten hoitajasta, mutta kukaan ei tuntunut tietävän syytä savulle. "Savu laukaisee mehiläisissä miljoonien vuosien kokemukseen perustuvan itsesuojelu mekanismin. Savu on aina ollut merkki vaarasta, esimerkiksi metsäpalosta. Tämä saa mehiläiset unohtamaan muut häiriötekijät ja suuntaamaan hunajavarastolle tankkaamaan, jotta mahdollinen pakeneminen onnistuisi. 

Mehiläiset eivät kuitenkaan aloita muuttoa ennen kuin pakon edessä eli savun hälvettyä hunaja varannot palautetaan ja arki jatkuu. 

Tuttua tietoa tuntui olevan se, että pesässä on aina yksi kuningatar ja muut mehiläiset ovat työläisiä. "Yhdessä pesässä on kesällä parhaimmillaan 80 000 mehiläistä ja erikseen talveksi kasvettu asukasmäärä on noin 20-30 tuhatta mehiläistä" 

Työläiset elävät siis yhden kauden – talven tai kesän, ja kuningatar on monivuotinen. Lisäksi pesissä elää myös urosmehiläisiä, "kuhnureita". Nämä kuitenkin poistetaan vakituisempien asukkaiden toimesta elokuussa, kun pariutumiskausi on päättynyt. 

Hunajaa yksi mehiläinen tuottaa elämänsä aikana noin 2 grammaa. "Yhteen 250 gramman pieneen hunajapurkkiin on siis tehnyt elämäntyönsä noin 125 mehiläistä", pohti Gunnarin ravintolapäällikkö Sami Kivirinta. Ravintola Gunnar avaa ovensa 15.2.2019 Solo Sokos Hotel Seurahuoneen yhteyteen.